Meistä

Asumme Mikkelissä, noin 230 km Helsingistä pohjoiseen hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Olemme jo kauan olleet vanhaenglanninlammaskoirien kanssa tekemissä; ensimmäinen koiramme tuli meille vuonna 1986 ja sen jälkeen on koiria ollut enemmän ja joskus jopa vähemmän kotona.

Koirillamme ei ole ns. kenneltiloja, joskin oma huone, jossa on trimmauspöytä + välineet sekä paikka rauhoittumiseen, jos sellaista haluaa. Pentueet kasvatetaan ensimmäiset viikot ns. makuuhuonepentuina eli vierihoidossa kasvattajan kanssa, myöhemmin ne sosiaalistetaan elämään vanhempien koirien kera. Omat aikuiset lapsemme asuvat omillaan, kahdella heistä on koirat perheenjäseninä.

Osa-omistamme useita koiria yhdessä ystäviemme kanssa ja sanonkin aina, että kuinka siunattua on kun omistaa hyviä ystäviä, ihmisiä joista on näiden vuosien varrella tullut tärkeätäkin tärkeitä! Kiitos teille kaikille että olette!! :)) Kasvatustyötä on paljon helpompi tehdä, kun on luottoihmisiä ympärillään. :)

Laumamme ei ole iso eikä tarkoitus olekaan pitää isoa koiramäärää kotona, koska mielestämme ne tarvitsevat niin ihmisen aikaa jokainen yksilöllisesti kuin muuta touhua karvarotuina esim. säännöllinen turkinhoito jne. Kotona asuvat koirat ovat vanhimmasta nuorimpaan lampuri-Lily eli Qubic Almost A Dream (s.29.8.2010), joka saapui vuoden 2010 lopulla USAsta ja Kanadan tuontiuros Ladykin´s Quincey elikäs Vellu. Jos haluat tietää koiristamme lisää, käy jokaisen omilla sivuilla ja/tai Suomen kennelliiton jalostustietojärjestelmässä, jossa on mm. terveys- ja näyttelytulokset.Meillä oli noin 15 vuoden ajan myös coton de tulear -rotua, pentujakin syntyi, mutta vanhaenglanninlammaskoira on edelleen se numero yksi. 2014 tuli meille sijoitukseen havannankoira ´Helmi´ Mamita´s High Heels, joka toistaiseksi ainakin on seuralaiseksi hankittu ihanuus - koskaan ei pidä sanoa ´ei koskaan´ eli en ole ollenkaan varma tuleeko meille ikinä havannanpentuja...

Sijoituksessa olevat

Olen vuosien aikana sijoittanut useita koiria hyväksi havaittuihin koteihin ja mielestäni sijoitus on yksi kasvatuksen isoista apukeinoista. Olen erittäin kiitollinen teille, ihanat sijoituskodit! Useimmat sijoituskoiratkin käyvät näyttelyissä, mutta se ei ole aivan pakollinen - joskin on todella iso harmi, jos kaunista koiraa ei tuoda esille...

Meillä oli aikanaan kaksi coton de tulear koiraa sijoitettuna kasvattajalta ja itse koen tämän mahdollisuutena tutustua uuteen rotuun. Vaikka kasvattaja on koiran omistaja ennen mahdollista jalostuskäyttöä ja/tai sopimusehtojen täyttymistä, niin sitä ei tule pelätä vaan ottaa se ikäänkuin asiana, jossa vastuutkin on jaettu.

Tuonnit & viennit vuosien varrella

1990-luvulla toimme Englannista nartun CH Ragglebarn Betsy Trotwood "Tootsie", Tanskasta Fluffy Dance With The Wolfs "Hasse" (joka kuoli nuorena ns. selkäsilloittumaan ja halvaantui), Hollannista tuli "Heppu" (INT CH Vigilat´s Quidnunc Poju sekä myös Hollannista "Kiki" INT CH Kontiki aus dem Elbe-Urstromtal, USAsta "Sulo" CH Luvtym Cherry Bomb In Snow, Kroatiasta knl Reata´s vuonna tuli 2003"Topi" FIN-EST CH Reata´s Heaven´s Choice, joka asustelee Pirkon ja Sepon seuralaisena Vantaalla. 2006 ostimme Ritvan/kennel Pocket Lightning´s kanssa Hollannista "Witon" Secret Recipe Fields Of Gold; urospennun jolla on näyttelyistä jo kaksi sertifikaattia. Lonkat tutkittiin kesällä -08 ja valitettavasti ne olivat asteikkoa D... Näin ollen "Wito" jäi ns. kotivalioksi. 2007 yhdessä Katja Heiskasen - jonka luona "Huugo" asuu - ja Marika Örnin/kennel Bluechannel kanssa toimme Itävallasta uroksen Enchant You Are The One.2008 tuontiuros Kreikasta "Manu" Aryakas Hydrodynamic, jonka omistimme yhdessä Marika Örnin kanssa. 2010 sain vihdoinkin kauan odotetun hännällisen narttupennun USAsta; " Lily" Qubic Almost A Dream saapui joulukuussa Suomeen.

"Tootsie" on monen jalostukseen käytetyn kasvattimme takana, ja on jättänyt paljon tervettä A/B lonkkaa, ihanaa luonnetta ja kaunista sekä oikeanlaatuista karvaa ja Tootsien jälkeläisistä sekä lapsenlapsista on suomalaisten uudempien kenneleiden kantanarttuina ( Bluechannel, Dream Choice) . Heppu ja Tootsie ovat G-pentueen vanhemmat ja Heppua on käytetty jalostukseen myös kolmelle muulle nartulle (knl Amox, knl Grey Coats, knl Wheel´s). Kiki on Blockhead´s K-pentueen ja M-pentueen äiti, joka jätti monta valiojälkeläistä ja hyväluonteisia jälkeläisiä. Sulo oli myös terve uros, joka jätti ns. jenkkityyppiä ja useita terveitä rodun edustajia ja Sulon sukutaulu näkyy monen muun kennelin (Egor-Dego, Bluechannel, Dream Choice, Pocket Lightning´s) kasvattien takana.

2015 Toin Kanadasta pitkänlinjan kasvattajalta nuoren uroksen, Ladykin´s Quinceyn, jota kutsumme nykyään Velluksi.

Englantiin veimme Ragglebarn kenneliin Pandoran tyttären, Blockhead´s Unique Ursula, josta samasta pentueesta meni kolme pentuesisarusta eri perheisiin Eestiin. ´Lulun`lonkat on Englannissa kuvattu tuloksella, joka vastaa meidän A-lonkkia. Myös silmät olivat terveet.

Cotoneissa Kanadaan lähti vuosia sitten "Ilona" Blockhead´s Canadian Joyride ja 2009 Kanadaan Jomaran´s kenneliin lähti urospentu Blockhead´s Quite Like King. Vuonna 2009 Norjaan muutti Ellin sisko Blockhead´s Also A Superstar (HDA), vuonna 2010 Ruotsin vienti oli myös narttu Blockhead´s Best Indeed ja veljensä Blockhead´s Best Choice muutti toisen lammaskoiran kaveriksi Ralucan perheeseen Romaniaan.

2011 Pentueesta yksi pennuista meni Viroon Kajan hellään huomaan ja he ovat käyneet muutaman kerran siellä näyttelyissä; Carrystä on tullut EE JMVA. :)

2012 Pentueesta (8.5.12 synt) lähti kahdesta uroksesta toinen Norjaan; Milan ja tänne Suomeen jäi yksi kotikennelin koiraksi.

Historiaa...

Jo pienenä tyttönä (olen ollut pienikin...) haaveilin aina, että saisin oman koiran. Sitä ei meille koskaan otettu ennenkuin olin jo yli teini-ikäinen eikä koira-asiat enää olleet ne nro1. Ensimmäinen puhdasrotuinen koira perheessämme oli saksanpaimenkoira ´Jehu´, jonka elinvuosien ajalla opin sen, että koira on koulutettava ja se ei ole lelu. Myöhemmin ollessamme jo vanhempia, otimme sekarotuisen (pystykorva emona) ´Rekun´, josta jouduimme luopumaan kun edessä oli puutaloyhteisöstä kerrostalokaksioon. Rekku näetsen oli kova haukkumaan perimänsä takia ja sen kanssa elämä kerrostalossa olisi ollut mahdotonta. Tuolloin päätin, että joskus meillä vielä on koira....

Niinhän sinä kävi, että lapsiluvun ollessa täysi (s.1975, 1982, 1984) meille tuli ensimmäinen VANHAENGLANNINLAMMASKOIRA Sanysahara (s.1986). Tuossakaan vaiheessa ei kasvatustyö ollut ajatuksena, mutta kun hankimme toisen - kantanarttumme - lammaskoiran Grey Coats Amazing Amanda eli `Mantan´, alkoi mielessä siintää, että joskos sitä edes kokeilisi yhden kerran.... Nyt on LÄHES 30 vuotta menossa kasvatuksen parissa ja pentuja on syntynyt noin yksi pentue vuodessa, tilastojen valossa vuoteen 2015 määrä on 5,8 pentua/vuosi.

Vuonna 1995 meille tuli ensimmäinen coton de tulear narttu, Ceetan Galaxy Of Tirri, josta sitten tuli myös Blockhead´s cotoneiden kantanarttu ´Sindy´, joka eli pitkän ja terveen elämän kuollen 14½ vuotiaana. Cotoneita syntyi vuosien 1998-2012 kennelnimellemme 36.