Free CSS Templates

 

1989 ....

Kasvattajana haluan kertoa joitain omia ajatuksiani tästä rodusta, kasvattamisesta ja elämisestä ns. koirien ehdoilla. Meillä on ollut lammaskoira (paremminkin lammaskoiria..) perheessämme vuodesta 1986 alkaen ja yli 20 vuotta ja kasvattajana, jonka aikana on lammaskoiranpentuja meillä ollut 152 (1989-2010) eli ei määrä vaan laatu, on ollut ajatuksena.

Ensimmäinen lammaskoiramme oli INT CH Sanysahara (s.1986), ja tuolloin kasvatusta ei tosimielellä vielä oltu ehditty ajatella. Ostimme jo kahden vuoden kuluttua toisen lampurimme Grey Coats Amazing Amanda (s.1988), kaveriksi tälle ensimmäiselle ja toiveena saada harrastaa näyttelypuolella näiden kahden kanssa.

Mutta, meni kolme vuotta, ja ajattelimme, että yhdet pennut voisi "kokeilla" ja katsoa sitten, miltä ne näyttäisivät ja mitenkä se homma sujuisi. Kun pennut olivat sitten syntyneet ja lähteneet maailmalle, ja Santun menestys näyttelyissä alkoi sujumaan todella mainiosti oli "annettu pahalle pikkusormi" ja tällä tiellä sitä ollaan edelleenkin. "Santtu" teki A-pentueen, joista yhdestäkään ei jäänyt jatkumoa kennelnimelle, vaan "Manta" Grey Coats Amazing Amanda kehkeytyi Blockhead´s kasvatustyön kantanartuksi.

Päivääkään en ole katunut, vaikka tuo alkutaival oli kinkkinen ja mutkainen - koirat ovat rikastuttaneet elämäämme monella tavalla; on tullut paljon uusia, ihania ystäviä niin Suomessa kuin ulkomaallakin. Olemme "joutuneet" matkustamaan paljon, nähneet eri maita ja tutustuneet erilaisiin ihmisiin ja koiriin eri puolilla maailmaa. Kiitos teille ystävät että olette! Kiitos myös teille ihanille kasvattiemme omistajille, jotka olette vuosien varrella jaksaneet tuoda esille meidän "lapsia" ;) ja panostaneet tähän rotuun niin paljon. Ilman teitä tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista!

Kasvattimme ovat voittaneet paljon, kasvattajaryhmämme ovat olleet neljä kertaa peräkkäin BIS-ryhmä eri kokoonpanoilla Suomen Bobtailkerhon Erikoisnäyttelyssä, joka on rodun päänäyttely sekä samaisissa näyttelyissä yksilötasolla on ollut ROP, VSP ja PU/PN sijoituksia ja parasturkinlaatu -voittajia. Valioita olemme kasvattaneet (eri maat) noin 40, joukossa kansainvälisiä, Suomen, Ruotsin, Norjan, Eestin, Latvian, Liettuan, Venäjän sekä Euroopan voittajat veteraani-Mimmi Fin CH Blockhead´s Kick Of Luck ja INT Ch Blockhead´s Tiny Diamond eli Salla (om. knl Bluechannel), MaailmanvoittajaVeteraani "the one and only" ´Kustu´ C.I.B. Blockhead´s Knockout.

Kaksi kertaa on kasvattimme ollut BIS Erikoisnäyttelyssä, kerran VSP, Cruftsin paras urosveteraani v.2006, Tanskassa pidetyssä EuroShow´ssa (OES erikoisnäyttely) 2005 BIS-veteraani, ym. Näistä lisää voit lukea uutisia sivuilta.

Kennel Bluechannel, kennel Pocket Lightning´s ja kennel Dream Choice ovat aloittaneet kasvatustyönsä Blockhead´s linjaisella nartulla/nartuilla, joten sukutauluissa tullaan näkemään monen muunkin kennelin kohdalla nimemme - kiitos teille, että jatkatte hyvin alkanutta työtä!

Myös kasvattamiamme uroksia on käytetty useamman kennelin koirille, mm. Norjassa/kennel Bobbyclown on syntynyt Blockhead´s Incredible One "Herkon" pentue, Eestissa/kennel Egor-Dego on syntynyt kaksi: Blockhead´s Master Blue "Kaapo" sekä Blockhead´s Quality Counts "Santtu" ovat jättäneet jälkensä Eestin ensimmäisiin lammaskoirapentueisiin.

Kasvatustyömme on alun alkaen pohjautunut englantilaisiin, terveisiin ja hyvin tunnettuihin linjoihin, hollantilaisiin koiriin sekä amerikkalaisiin linjoihin.

Motto: "Saadakseen erinomaista ei pidä tyytyä vain hyvään" - kolme kulmakiveä ovat terveys, luonne ja rodunomaisuus. Erinomaisista luonteista ei tingitä, jalostusyksilöiden tulee olla pitkällä tähtäimellä terveistä suvuista, niiden tulee olla palkitut näyttelyistä, sekä niiden on oltava vahvoja ja hyvällä sukupuolileimalla. Tärkeintä ei ole pelkkä ulkoinen kauneus, vaan terve rakenne ja terve liikunta. Koska rodun tilanne 2000-luvulla on rekisteröintien suhteen mennyt alaspäin, on todella suurenmoisen tärkeätä löytää sellaista rotutyyppiä, terveyttä, luonnetta ja kokonaisuutta edustava yksilö, jolla olisi positiivinen vaikutus niin omaan kasvatustyöhön kuin koko rodun tilanteeseen. Huolellinen jalostusvalinta vaikuttaa koirasukupolvien jälkeen moneen asiaan ja sen vaikutusta ei pidä aliarvioida/yliarvioida kasvatustyössä eikä yhtäkään pentuetta suunnitella ajatuksella, että kunhan nyt tulisi pentuja vaan jokaisesta yhdistelmästä kasvattajana olisin valmis pitämään yhden taikka käyttämään yhtä jatkossa jalostukseen. KYLLÄ, uskallan puhua jalostamisesta, en koe tätä pelkästään siitoseläintuotantona. ;)

BLOCKHEAD´S PENTUEET vuodesta 1989 alkaen Suomen Kennelliiton >>jalostustietokannassa

 

 

Vanhaenglanninlammaskoira

Coton de tulear

Koiranko tahdot..?


No yhdenkö vaan? Siitä lauma lähtee kasvamaan. Seuraavaksi huomaatkin, että oletkin köyhä ja naapurit kuiskii, että päästään löyhä. Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo, eikä neljäs tee tuskaa. Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa, talo täyttyy hauvoilla aivan tuota pikaa.

No uskallatko leikkiin, mites ois vielä yksi? Kai keittiössä häkissä saan sen säilytetyksi. Sängyillä, sohvilla kyllä löytyy tilaa, ei vielä yhden turkin hoito iltoja pilaa. Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa. Kai yhdelle tulijalle jostain paikan raivaa. Sohvalla on karvaa, ei ikkunoista läpi nää, lattialla tassunjäljet pölyn sekaan häviää.

Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta kuononjäljestä ikkunassa tai karvan hahtuvasta? Jos tämä pentu pidetään, niin varmasti mä lupaan lisää aikaa luututa ja puhtautta tupaan. Ei koirien määrällä ole ylärajaa ja yhtäkin ilman oisi laumani vajaa. Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
laskut voi kasvaa ja velkaa jää.

Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää, paitsi koiratuttavat, joilla samat kuviot nää. Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää, kun näyttelyt ja kilpailut sun viikonloput täyttää. Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset. Ja näyttelyt ja kilpailut ja matkakustannukset. Ansako tää olikin? Mä kohta oonko vainaa? Silloin lempikoirasi pään polvellesi painaa.

Se katsoo sua rakastaen ja sinä päätät jaksaa pitää koko hunnilauman, maksaa mitä maksaa. Yksi tähti näyttelyyn, yksi jalostusta varten, yksi sylikoiraksi, kaikki täyttää jonkin tarpeen. Mutta talvi on kurja, ei siitä koiratkaan tykkää. Leikkinsä ne tarvitsee, vaikka taivas räntää lykkää. Sun naamasi on sininen pakkastaivaan alla ja iltaisin ne ulos saa ainoastaan karjumalla.

Koirat ja näyttelyt, jännitys ja naksut, vaiva sekä huoli, paineita ja maksut. Kaikki on sen arvoista, on koirasi elämäsi. Niin suloiset ja hurmaavat ja parhaat ystäväsi.
On maailmasi muuttunut, ei mikään enää sama, kun ihminen on kokonaan koiransa omistama.
(Kiertänyt sähköpostina, kirjoittaja tuntematon)